Politiikasta.fi on kohtaamispaikka politiikan tutkijoille, toimittajille, järjestötoimijoille ja muille politiikasta kiinnostuneille. Politiikasta.fi - sivustolla politiikasta kiinnostuneet voivat lukea, kommentoida ja keskustella ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä, politiikan tutkimuksesta ja yhteiskunnallisista analyyseistä. Sivusto kanavoi niin analyysejä politiikan tutkimuksen näkökulmasta kuin mielenkiintoisia kommentaareja ja politiikkaan liittyviä uutisia ja tutkijoiden blogejakin.
Tervetuloa lukemaan ja keskustelemaan politiikasta!
Politiikasta.fi-sivuston liikkeellelähtö on ollut varsin onnistunut. Avauksen jälkeen sivustolla on vierailtu yli 4 200 kertaa liki tuhannen kävijän toimesta. Lähes 30% kävijöistä on visiteerannut sivustoa useammin kuin vain yhden kerran. Myös Facebookissa ollaan tykätty kovasti. Kävijämäärät ja uusintakävijöiden lukumäärä näyttää tässä vaiheessa varsin hyviltä vast'ikään aloittaneelle sivustolle. Lue lisää...
Politiikasta.fi-sivustojen tarkoitus on hyödyntää sosiaalisen median parhaita ominaisuuksia. Ajatuksena on pyrkiä kehittämään politiikkaa seuraavien keskuudessa asiantunteva, keskusteleva yhteisö sekä kehittää käyttäjäkeskeistä ja yhteisöllistä vuorovaikutusta, jossa ihmiset keskustelevat ja tekevät asioita yhdessä. Perusajatuksena tällaisessa horisontaalissa toiminnassa on luoda toimijoiden välille kommunikatiivinen tila, joka mahdollistaa ajatusten esittämisen ja yhdessä toimimisen, kirjoittaa Jarmo Rinne. Lue lisää...
Huhtikuussa 2012 avautunut uusi interaktiivinen nettisivusto politiikasta.fi kanavoi analyysejä politiikan tutkimuksen näkökulmasta, mielenkiintoisia kommentaareja ja tutkijoiden blogejakin. Ensimmäisellä viikolla käsitellään Venäjää, arabikevättä ja tutkijoiden ja median välistä keskustelua. Sivustoa päivitetään vähintään kerran viikossa. Lue lisää...
Viimeisen neljännesvuosisadan aikana tapahtunut siirtymä teollisesta yhteiskunnasta jälkiteolliseen informaatio- ja palveluyhteiskuntaan Suomessa ilmenee modernin yhteiskuntaan perustuneen maskuliinisuuden kriisinä, esimerkkeinä toimivat Matti Vanhasen kompuroinnit yksityiselämän ja julkisuuden välillä sekä Mikael Jungnerin pääsihteerikausi. Myöhäismodernissa poliittisessa julkisuudessa maskuliinisuus on vahvasti polarisoitunut Alexander Stubbin kaltaisten uudentyyppisten ylemmän keskiluokan mieheyden ja perinteistä modernia mieheyttä edustavan Timo Soinin kaltaisten hahmojen ympärille, jolloin muun tyyppisten miespoliitikkojen on vaikea saada tilaa julkisuudessa, kirjoittaa Jiri Nieminen. Lue lisää...
Muuttuiko elämä Ranskassa vaaleanpunaiseksi yhdessä yössä sosialisti François Hollanden voitettua presidentin vaalit? Rasismin, äärioikeiston ja median teemojen kautta muutosta selvittää Laura Parkkinen. Lue lisää...
Turkin alueellinen ja kansainvälinen rooli on muuttunut merkittävästi arabikevään seurauksena. Länsimaissa Turkki nähdään taas luotettavampana kumppanina, mutta tämä ei johdu pelkästään sen vakaammaksi koetusta politiikasta verrattuna alueen muihin valtioihin. Myös Turkin uhkakuva on pienentynyt sen kansainvälisen roolin selkeytymisen myötä, kirjoittaa Johanna Nykänen. Lue lisää...
Kuntauudistus haastaa paikallisidentiteettejä ja ajatusta siitä, että paikallisuus liittyy johonkin kuntaan, ainakin lain pykälien mukaan itsehallinnolliseen alueeseen, johon kansalainen kuuluu. Syystä. Mutta voisiko selvittää sitä, mihin kuntaan kansalaiset tahtovat kuulua missäkin kylässä tai taajamassa? pohtii Emilia Palonen. Lue lisää...
Puhutaanko Suomessa demokratiasta? Kuka siitä puhuu? Miten? Ketä demokratian tila huolestuttaa, vai huolestuttaako ketään? pohtii Marja Keränen kolmen esimerkin, kansalaisvaikuttamisen politiikka-ohjelman, OECD:n maaraportin ja Sitran "uusi demokratia"-hankkeen kautta. Ne nivoutuvat myös mm. Suomen Akatemian Valta Suomessa -projekteihin ja demokratian arvioimisen trendeihin, jotka ovat ajankohtaisia myös politiikan tutkimuksessa. Lue lisää...
Reilun vuoden jatkunut kulttuuripoliittinen keskustelu Guggenheim-museon mahdollisesta rantautumisesta Suomeen siirtyi Helsinginkaupunginhallituksenpäätöksen jälkeen asemasotavaiheeseen. Ainakin toistaiseksi. Keskustelun loppukaneetti päätös olla viemättä asiaa kaupunginvaltuuston päätettäväksi tokko on. Museohanketta vastustaneiden poliittisten ja kulttuuristen voimien saavuttama etappivoitto ei ole kamppailun lopputulos, ainoastaan väliaikatieto, kirjoittaa Jarmo Rinne. Lue lisää...
